Pistin tänään pääni ulos, ja kävin katsomassa Päivälehden museossa Mikki Hiiri 80v. -näyttelyä. Pettymys. En ole koskaan ollut varsinainen Mikki-fani – Mikki on vähän sellainen ärsyttävä nirppanokka, ja Mikin kannoilla kulkee kolmasti kirottu Ankkalinnan oma Jar Jar Binks, eli tietenkin Hessu – mutta hyviäkin Mikki-tarinoita on, ja Mikistä irtoaisi kyllä paljon juttua aikuisempaan makuun. Tämä näyttely oli kyllä selkeästi lapsille suunnattu, vaikka muutamalla seinällä olikin hieman historiikkejä, ja muutamia näytteitä paremmista Mikki-seikkailuista. Oma suosikkini on varmastikin Aku Ankan Taskukirjasta 55: Mikki Kummitusjahdissa löytyvä tarina Mustan Aaveen Arvoitus, joka on ilahduttavan synkeä muisto ajasta, jolloin Aku Ankoissakin hahmot olivat kuolemanvaarassa, ja konnat todella yrittivät päästä vastustajistaan eroon lopullisin menetelmin. Ymmärrän tietysti, että Aku Ankat ja Mikki Hiiret on tarkoitettu pääsääntöisesti perheen pienimmille, ja että nykyään lastensuojeluhysterian nimissä tarinat päivitetään nykyaikaan paitsi siivoamalla vanhoja asenteita – Tupu, Hupu ja Lupu tuskin saavat enää turpiinsa Akulta – ja vaihtamalla ne uusiin, sekä poistamalla loputkin särmät. Onkohan Roopekaan enää ahne kapitalisti, joka sumeilematta petkuttaisi yksinkertaisilta alkuasukkailta rahat pois, kauppaisi huumeita ja harrastaisi veronkiertoa? Verosotkuja ei varmaan enää löydy, kun ne ovat lasten mielestä niin tylsää asiaa, huumeet eivät luonnollisestikaan kuulu Ankkalinnan kaduille, eikä nykyään saa olla yksinkertaisia alkuasukkaita, vain “erilaisia kulttuureja”. Täytynee ottaa tehtäväksi päivittää ankkalinnankuvani ajan tasalle.
Ei sillä, ei minustakaan Akujen ja Mikkien tarvitse olla Paska Ankan tasolla, mutta faktahan on sekin, että Aku Ankkoja on luettu Suomessakin vuosikymmeniä, ja varmasti monet 70- ja 80-luvulla syntyneet ovat saaneet nauttia särmikkäämmistä tarinoista. Niinikään myös meitä kiinnostaisi tarkemmat historiikit tarinoista, niiden alkuperistä, käsikirjoittajista ja piirtäjistä – olisin itse ollut hyvin kiinnostunut pienistä vertailevista analyyseistä, eli vaikka juuri siitä, miten tarinat ovat vuosien varrella muuttuneet. Mutta ei. Tärkeämpää oli saada kirkuville kakaroille mikki-puku päälle.
